Sysmä ja Hartola vaihtoivat AqvaRexiin -etäyhteys paikallisella huoltopartnerilla

”Meidän vanha 2000-luvun alussa hankittu kaukovalvontajärjestelmä oli selkeästi jo vanhentunut. Sen käyttövarmuus oli heikolla tasolla teknisen tuen puuttuessa ja toimittajan liiketoiminnan pääpainon siirryttyä yritysjärjestelyiden kautta pois vesihuollosta,” kertoo Sysmän kunnan vesihuoltolaitoksen hoitaja Pertti Louhivuori. ”Varaosien saatavuuden vaikeudesta johtuen järjestelmä oli käytännössä viimeiset kaksi kuukautta poissa käytöstä ja vesilaitoksen säädöt jouduimme tekemään kohteissa käsin”, hän jatkaa. ”Etenkin päivystyksessä järjestelmä pitää olla toimintavarma ja luotettava, kun käyttäjinä on myös henkilöitä, joilla tällainen järjestelmä ei ole jokapäiväisessä käytössä”, lisää toimistorakennusmestari Matti Kurvinen. Kuulostaako tutulta?

Sysmän investointibudjettiin oli sisällytetty vesihuollon automaatiojärjestelmän päivitys, ja valinta kohdistui kilpailutuksen jälkeen Lining AqvaRexiin. ”Käyttövarmuus, tekninen tuki, toimintavarmuus ja helppokäyttöisyys olivat päällimmäisiä valintakriteereitä”, listaa Pertti. ”Nykyaikainen järjestelmä ja vakaa vesihuoltoalan toimija sekä näiden myötä teknisen tuen ja järjestelmän kehityksen jatkuvuus olivat myös tärkeitä seikkoja”, kertoo Matti, ja jatkaa ”Tutustumiskäynti Joutsassa ja positiivisten kokemusten kuuleminen AqvaRex-käyttäjiltä antoivat oman vahvistuksensa Liningin valitsemiseksi”. ”Liningin toiminta oli hyvin ammattitaitoista ja luottamusta herättävää jo selonottovaiheessa, ja jätti hyvän maun tapaamisesta. Lisäksi tarjous oli todella selkeä”, tarkentaa Pertti.

Toteutusvaiheessa projekti jaettiin valvomon, jätevesipumppaamoiden ja vesilaitoskohteiden muodostamiin kokonaisuuksiin. Vanha järjestelmä jäi vielä käyttöön kiinteistöjen valvontaan eikä sen käyttämää radioverkkoa voinut käyttää AqvaRexissä, sen sijaan vesilaitoskohteille hankittiin uusi oma radiotaajuus. Jätevesikohteet toimivat AqvaRex APN -liikenteen GPRS-yhteyksin.

Projekti aloitettiin valvomo- ja jätevesikohteiden asennuksilla paikallisen Lentohiltu Oy:n voimin. ”Olemme toimineet vesilaitosten huoltopartnerina Etelä- ja Keski-Suomessa jo 90-luvun lopulta lähtien ja nämä kohteet olivat ennestään tuttuja. On tärkeä päästä mukaan jo uuden järjestelmän asennusvaiheessa, jotta pystyn tarjoamaan mahdollisimman kattavaa teknistä tukea jatkossa”, kertoo Kim Lehtosalo Lehtohiltu Oy:stä.

Projektin toisessa vaiheessa toteutettiin puhdasvesikohteet: kaksi vedenottamoa, vesilaitos ja vesitorni. Asennukset toteutettiin yhdessä Liningin automaatioasentajan ja Lehtohiltu Oy:n kanssa. ”Toteutus oli todella joustava. Urakan aikana käytiin tarkasti läpi meidän toiveet vedenottamoiden ohjaustapojen osalta ja toteutus oli haluamamme mukainen”, muistelee vesihuoltolaitoksen johtaja Pertti, ja jatkaa ”Järjestelmä rakentui meidän kannalta vähän niin kuin itsekseen. Emme esimerkiksi missään vaiheessa joutuneet käsikäyttämään vedenottamoita.”

Vuodenvaihteessa, muutaman kuukaudenkäyttökokemuksen jälkeen on sysmäläisillä hymy herkässä. ”Hyvä, kun karttapohjalla näkee heti koko verkoston tilanteen yhdellä näytöllä. Mittatiedot saa näkyviin graafisesti ja välittömästi näkee, vaikka virtaamien nousun ja mahdolliset vuoto-ongelmat. Nyt oppimisvaiheessa etätukeen on ollut helppo olla yhteydessä AqvaHelpin kautta ja tilanteet on saatu selvitettyä pikaisesti. Nyt vedenottamoiden automaattinen vuorottelu toimii, kuten olen vuosia haaveillut, ja tarvittaessa ohjauksen muutokset tehdään valvomosta eikä ajelemalla kohteisiin”, summaa Pertti. ”Kaupalliselta kannalta projekti meni kokonaisuudessaan sovitun mukaisesti ja aikataulussa”, jatkaa Matti. ”Perhanan kätevää, kun voin aamuisin tarkastaa sekä Sysmän että Hartolan verkostojen tilanteet omassa puhelimessani toimivasta AqvaRex-sivuvalvomosta”, lisää Kim.

Hartolan lähtötilanne ei jätevesipumppaamoiden osalta juurikaan eroa Sysmästä. 2000-luvun alussa hankittu kaukovalvontajärjestelmä rapistui vähitellen ja lopetti yhtäkkiä toimintansa lähes kokonaan syksyllä 2017. ”Hartola on yksi pikaisimmin toteutetuista järjestelmän vaihtotöistämme. Valvomo tietokoneineen ja reilu parikymmentä pumppaamoa modeemeineen vajaassa kahdessa päivässä taitaa sivuta ennätystämme. Onneksi pystyimme hyödyntämään kohteiden ELSA-laitekantaa kattavasti”, kertoo Lining Automaation liiketoimintapäällikkö Mika Cederberg.

”Meillä oli vanhassa järjestelmässä jo pidempään epävarmuutta hälytysten siirrossa, etenkin ylivuototilanteiden osalta. Lisäksi järjestelmä kattoi vain osan pumppaamoistamme. Pahin tapaus sattui, kun jouduimme uusimaan erään saunan lattian, kun valvomattoman pumppaamon hälytysvalosta oli lamppu rikkoutunut. Parin tällaisen remontin välttäminen, niin uuden järjestelmän hankintakustannus on sillä kuitattu. Lisäksi vanhassa järjestelmässä saattoi jäädä pumppaamon yhteyden muodostaminen jumiin aiheuttaen satojen eurojen puhelinlaskun”, valottaa Hartolan lähtötilannetta toimistorakennusmestari Markku Tuukkanen, ja jatkaa ”Nyt on iso parannus tälläkin osa-alueella, kun liikennöintikustannus on AqvaRex APN -liikenteen myötä aina kiinteä kuukausimaksu”.

Hartolassa on kunnantalolla sijaitsevasta päävalvomosta jaettu sivuvalvomot Sysmän tapaan tietoturvallisilla Tosibox-yhteyksillä. Hartolassa on sivuvalvomo jäteveden puhdistamolla sekä Lehtohiltu Oy:llä Kim Lehtosalon puhelimessa ja lisää on tulossa. ”Tarvitsemme pikaisesti kolmisen kappaletta lisää sivuvalvomoita päivystäjälle ja kentälle”, kertoo Markku Tuukkanen. Tämä on toteutettavissa helposti ja kustannustehokkaasti lisäämällä AqvaRex-sivuvalvomo tarvittaviin tietokoneisiin, tabletteihin tai älypuhelimiin Tosibox-avaimella. ”Järjestelmän ollessa meidän omaa kotimaista ohjelmistotuotantoa, ei sivuvalvomoiden perustamisesta tarvitse maksaa kolmansille osapuolille lisenssimaksuja”, selventää Mika Cederberg.

”2017 aikana korvattiin vanha jätevesikohteiden järjestelmä AqvaRexillä. Lisäksi siihen liitettiin kahdeksan aiemmin täysin ilman valvontaan ollutta pienpumppaamoa AqvaMicro-laitteistoin. 2018 aikana järjestelmään liitetään loput jätevesipumppaamot ja vähitellen määrärahojen puitteissa myös puhdasvesipuolen kohteet”, kertoo Markku Tuukkanen ja jatkaa ”Projekti toteutettiin meidän kannalta aika kivuttomasti ja nopealla aikataululla sekä myös kustannustehokkaasti, koska iso osa laitteista hyödynnettiin ja vain tarpeellinen vaihdettiin”. ”AqvaRex on meillä nyt päivittäisessä käytössä. Siitä näkee selkeästi mitä pumppaamoilla tapahtuu ja sitä on mukava käyttää. On hyvä, että meidän huoltopartnerilla on myös pääsy järjestelmään”, jatkaa Kalle Suomalainen, Hartolan viemärilaitoksen hoitaja viitaten Lehtohiltu Oy:n etäyhteyteen.

AqvaRexin asennusten yhteydessä annettu alustava käyttöopastus antaa valmiudet järjestelmän normaaliin jokapäiväiseen käyttöön. Liningin etätukiyhteys sekä AqvaHelp-tukijärjestelmä auttavat käyttäjiä etenkin alkuvaiheessa mahdollisesti syntyvien kysymysten ratkaisemisessa. Tammikuun loppupuolella ollaan järjestämässä syventävä käyttökoulutus, johon tällä kertaan tulee sekä Sysmän, Hartolan että Joutsan AqvaRex-käyttäjät yhdessä opiskelemaan järjestelmän käyttöä ja verkostoitumaan keskenään voidakseen kysellä käytännön vinkkejä naapurikunnan kollegoiltaan.